Sosiaalinen luotto, mikä se on?

Nyt kun on kovasti käyty keskustelua eri medioissa pikavippien rajoittamisesta ja jopa kokonaan kieltämisestä, tuntuu että on unohdettu kokonaan sen olevan ainoa kaupallinen tapa suomessa lainata pieniä summia rahaa.

Samaan aikaan kun eduskunnassa keskusteltiin edellä mainituista rajoituksista ja kiellosta, keskusteltiin myös ns. sosiaalisesta luotosta. Kansanedustajat tarjosivat sosiaalista luototusta hyvänä vaihtoehtona kieltouhan edessä oleville pikavipeille.

Kansanedustajat eivät kuitenkaan omassa taloudellisessa tilanteessaan ehkä ajattele todellista maailmaa, sosiaalista luottoahan ei kaikille ole varaa antaa, ja myös varsin hitaasti saatavana lainana se ei sovellu ollenkaan äkilliseen rahantarpeeseen.

Yle Uutiset kertoivatkin, että sosiaalista luottoa myönnettiin Lahden seudulla viime vuonna yhteensä vain noin 40 henkilölle. Vuonna 2012 sosiaaliseen luototukseen on varattu Lahdessa yhteensä 300000 euroa. Ja kun lainoja maksetaantakaisin niin siitä saadut varat voidaan voidaan pistää uudelleen kiertoon eli lainata uudelleen sosiaalisen luototuksen kautta.

Vain murto-osa hakijoista Lahden seudulla saa sosiaalista luottoa, hakijoita on siis moninkertaisesti. Keskimääräinen näin saatu luotto voi olla jopa 3500 euroa. Mutta lainasumma voi olla myös muutama sata euroa. Sosiaalisen luoton kysyntä on myös hiipunut muutaman vuoden jälkeen, asiaan lienee vaikuttanut luoton saamisen heikko onnistumisprosentti.

Viime vuonna lainan saamiseen liittyvä talouskartoitus tehtiin lahden seudulla noin kolmelle sadalle hakijalle, mutta laina myönnettiin sitten lopulta vain pienelle osalle hakijoista.

Osa hakijoista ohjataankin takaisin velkaneuvonnan piiriin ja koska osalla hakijoista ei ole kykyä maksaa lainaa ollenkaan takaisin, heille sitä ei ymmärrettävästi voida edes myöntää.

Tällä hetkellä sosiaalista luottoa on pääasiassa pikavippeihin ja niiden kurimuksesta ulos pääsemiseen. Lisäksi sitä on myönnetty mm. kodin perustamiskuluihin, kerrotaan Lahden sosiaalitoimistosta. Suomenmaa-lehti kertoo taas omassa artikkelissaan, että sosiaalista luottoa käytetään pääasiassa luotonsaajan erilaisiin velkajärjestelyihin.

Sosiaalisella luotolla autetaan mm. opiskelijoita ja maksamattomien pikavippien kanssa taloudellisiin ongelmiin joutuneita, joilla ei tunnu olevan muuta ulospääsyä tilanteesta.

Helsingissä 60 prosenttia sosiaalisesta luototuksesta meneekin luottotietonsa jo menettäneiden eri alojen opiskelijoiden avustamiseen ja taloudellisen tilanteen korjaamiseen, joka luottotietojen menettämisestä on aiheutunut.

Sosiaalisen luoton järjestäminen on vapaaehtoista kunnille, joten sitä ei ole mahdollista hakea tai saada kaikkialla. Sosiaalinen luototusta on on mahdollista hakea ja saada 26 kunnasta ja nämä kunnat kattavat vain kolmanneksen Suomen väestöstä, joten tarvetta tämän tarjonnan laajentamiseenkin olisi kovasti.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo, että sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on pääasiassa ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista, sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista. Ministeriö mainitseekin luototuksen käyttökohteiksi mm. talouden hallintaan saamisen ja velkakierteen katkaisemisen.

Sosiaalista luottoa voidaan myöntää pienituloisille ja vähävaraisille hakijoille, jotka eivät voi saada muilla tavoin luottoa kohtuullisilla ehdoilla.

Sosiaalisen luoton hakijalla tulee olla kuitenkin mahdollisuudet suoriutua myös luoton takaisinmaksusta.

Lisäksi kunnan on järjestettävä sosiaalisen luoton hakijalle myös velkaneuvontaa tarvittaessa.